Qalb Elassad kasvattaja
Qalb Elassad Breeder

Pia Chaouki

Kasvattaja itse ja lauma hönöjä. / Breeder and her dogs.

Työtä on kasvattajan tehtävä, että pystyy uusia slougheja hankkimaan ja elättämään jo olemassa olevat. Työskentelen Helsingissä varhaiskasvatusviraston alaisessa työssä ja  ehkä  tykkään työstäni  kuitenkin, kun en siitä irtikään pääse. Työskentelen perheiden ja erityisesti lasten parissa.

Lapsena ja nuorena minulla oli onni elää lähellä eläimiä ja kasvoinkin lähes hevostallilla. Minulla oli onni myös, että minut otti "suojiinsa" Jorma ja Marja- Leena  Ratilainen, sain heiltä niin paljon tietoa, että semmoista ei missään koulussa saa.

Joka kevät innolla odotin, että varsat syntyvät ja päästään taas tapaamaan uusi oriherra ja sain kulkea kaikessa mukana. Se että pääsi "Mallen" kanssa töihin, oli niitä kohokohtia.

Elämä kuljetti minut Helsinkiin ja kasvattelin oman jälkikasvuni (jatkuu hieman edelleen), mutta lapsuudessa koirakirjasta löytämäni sloughi jäi kuitenkin takaraivoon ja kerran maatessani sohvalla, kysyin mieheltäni, että tietääkö hän sellaisen rodun kuin sloughi. No tiesi se, siitä se kaikki sitten lähti.

Semmoinen oli saatava, mielessä oli myös muita vinttikoiria, mutta se oma sloughi …

Meille tuli sitten kuitenkin Donna-mäyris suurimpaan koiraintoon. Donna tuli meille vaikeista oloista ½-vuotiaana, mutta sopeutui perhe-elämään. Myöhemmin perheeseen saapuneita slougheja se hallitsi kuningattarena, aina liian varhaiseen loppuunsa saakka. RIP Donna, emme unohda sinua koskaan <3.

As a breeder I need to work to earn money to buy new sloughis and look
after my existing dogs. I work with the early childhood education agency in
Helsinki. I work with families and children.

As a child and teenager I had a great luck to live close to animals,
especially horses. My luck continued when Jorma and Marja-Leena Ratilainen took me as their protege, teaching me many things that I could never have learned in any school. Every spring I waited eagerly the foals to be born and to meet the new stallion, and I could be involved in everything. One of the highlights of my life was to help Marja-Leena in her work.

My first dog was a dachshund called Donna. She came to us from difficult
circumstances at age of six months but adapted well to family life. However, I
couldn't forget the sloughi I saw in the dog breed book as a child. And when I
finally had my sloughis, Donna dominated them as a queen, until her too early
end. We'll never forget her.

Donna ja Donnan lauma./ Donna and her pack.

Kun tuli aika hankkia ensimmäinen sloughi kävi niin kuin monelle uudelle koiraihmiselle. Sinisilmäisenä hankin ensimmäisen sloughini ulkomailta, Ruotsista.  No Iinun papereita odottelemme edelleen. Ei se enää harmita, koska Iinu on ihana kotikoira ja maailman paras pentujen/nuorison hoitaja ja juoksuttaja. Iinun pää ei olisi kestänyt kisaamista, koska se on aika tiukka luonteeltaan, mutta se on opettanut minulle paljon. Eikä siitä myöskään olisi ollut näyttelyihin, mutta kaikella on tarkoituksensa.  

When we were in the process of buying our first sloughi, we did some
typical beginners' mistakes. I bought my first sloughi from Sweden, and we are
still waiting for Iinu's papers. However, she is a wonderful domestic dog and
is excellent in taking care of the pack and making them run. Iinu's character
is too tight for competition and she isn't suitable for shows either, but she
has taught me a lot.

Iinu ja kriminaalit. Iinu and the youth.

Mietin sloughia myöhemmin monesta eri kennelistä. Olin kuullut, että Tarja Matikaisella kennel Elegantin on mahtava luonteisia ja moneen sopivia koiria. Ajattelin, että nyt otetaan varman päälle ja haluan tutustua kasvattajaan ja hänen koiriinsa. Ne eivät olleet turhia tapaamisia, samalla tutustuin myös Ulla Mäkiseen, Elegantin tulevan pentueen uroksen omistajaan.

Lopulta syntyi, se kauan odottamani Elegantin M-pentue.  10.8.2010 klo 6:25 Tarja soitti, että pennut ovat syntyneet ja kyllä siellä oli narttuja. MAHTAVAA!!!

When I later wanted to have another sloughi, I considered many different
kennels. I had heard that Tarja Matikainen's kennel Elegantin had
good-natured and versatile dogs. I wanted to be on the safe side this time and got to know the breeder and her dogs first. The meeting was a success, as I also got to

know Ulla Mäkinen, the owner of Elegantin's upcoming litter's male.

Finally the long-awaited Elegantin's M litter was born. On August 10,
2010 at 6.25 a.m. Tarja called to tell me that the puppies were born, and yes,

there were females as well!

Zora-pentu / Zora puppie.

Zora tuntui heti minulle oikealta pennulta ja se oli tarkoitettu, se oli kyllä sellainen emäntä, ettei epäilystä, että juuri se olisi minun kantanarttuni.  Perhe oli tietysti mukana katsomassa pentuja ja tyttäreni Mariame sai syliinsä Saden ja se oli menoa se. Mariame olisi halunnut Saden, mutta minä olin jo päätökseni tehnyt. Sitten alettiin miettimään, että mitä jos tulisi kaksi pentua.. Hullua.. No ei se ollut, tytöistä oli paljon seuraa toisilleen. Sloughi-pennut ovat vilkkaita, mutta kun saavat toteuttaa itseään, eli riekkua ja riekkua ja juosta ja juosta, niin erittäin helppoja ovat jopa kaupungissa.

From the first instance I felt that Zora was the right puppy for me. She
was such a matron that no doubt she was the best bitch for breeding. My family
came to see the puppies as well and when my daughter Mariame got to hold Sade
she wanted to have her, but I'd made my decision with Zora. However, finally we
decided to have both of them, which was a great decision as the puppies kept
each other’s company. Sloughi puppies are active but when they can run and

play, they are very easy to have even in a city environment.

Zora

Sade

Aikaa kului ja tietoa tuli lisää ja lisää. Mietin mikä on rotumme ongelma? No se on se, niin kuin niin monella rodulla tässä maailmassa. Suurin osa on melko läheistä sukua toisilleen.

Sitäkö haluan? En, se on niin nähty.. Kaksi hienoa näyttelykoiraa ja tietty väri.

Ei ole mun juttu, haluan jotain ihan muuta. Haluan, että rotumme pysyy terveenä, en että kasvattajaluokassa voidaan esittää neljää samanväristä koiraa. Haluan, että myöhemmin tulevaisuudessa on slougheja ja kaikki eivät ole samasta esivanhemmasta ja kanna kaikki samoja sairauksia ja sitten mietitään, että mites nyt suu pannaan..  Olisiko vaikka joku muu rotu terveempi.

Haluan, että jokaisella pentueella on jokin syvempi ajatus ja toivon, että ihmiset ymmärtävät, että meidänkin rodussa on aikanaan euroopassa lähdetty vain muutamista kymmenistä koirista ja slougheja on sukusiitetty tiukaankin. Rodun historia on minulle tärkeä. Slougheilla on onni siinä että rodun alkuperämaita on ollut useita, vaikka Marokko onkin vastuussa rotumääritelmästä. Mielestäni me emme voi unohtaa sitä mihin rotu on jalostettu ja kasvattaa vain ja ainostaan koiria jotka pärjäävät näyttelyissä.

Tämä on se syy, että halusin nartun, joka oli jotain aivan muuta kuin mitä meillä on jo eurooppa pullollaan.

Huomasin, että sellainen helmi on syntymässä Amerikkaan Kennel  Shi'Rayaniin. Otin yhteyttä kasvattajaan ja Ulla Mäkisen kanssa toimme Suomeen V'Hiba Shi'Rayanin. Toinen nappiostos. Hiban vanhemman ovat molemmat Afrikan tuonteja. Täydellinen sloughi, omine puutoksineen.  

Time passed and I got to know more about the breed and its problems. As
it is the case with so many other breeds, sloughi's biggest problem is that
many of them are very closely related. However, I wanted to maintain the breed
healthy by not selecting always the same progenitors with the same diseases.

The breed's history is important to me. Fortunately sloughis have several countries of origin, even Morocco is responsible for the breed standard. I think we shouldn't forget for what the breed is selected and breed only dogs that succeed in shows.

This is the main reason why I wanted to have a completely different
bitch than those generally used in Europe. And that kind of gem was to be born
in United States, in Kennel Shi'Rayan. I contacted the breeder and with the
help of Ulla Mäkinen we brought V'Hiba Shi'Rayan to Finland. That was another
perfect purchase. Hiba's parents are both brought from Africa. A perfect sloughi with its imperfections.

Hiba

Viimeisimpänä tulokkaana meille perheeseen (joka on nykyisimmin hajaantunut ympäri Vuosaarta) saapui pentupentunen Tsekeistä, C' Nehida Bohemia Genao. Paljoa ei vielä tästä pentusesta voi sanoa, mutta aika ihana hönö se on. Isä on Tunisian tuonti ja emälinjasta löytyy minulle hieman vieraampia ranskalaisia koiria.

My family's (which is scattered around Vuosaari, Helsinki) most recent
newcomer arrived from Czech Republic, a puppy called C 'Nehida Bohemia Genao.
It is too early to say much about her but she is an adorable and silly puppy!
Her father originates from Tunis and in the female line there are some French

dogs which are less familiar to me.

Lulu